Hei, olen Irene Satakunnasta ja ikää alkaa olla jo neljänkymmenen paremmalla puolella reilusti. Minulla on kaksi ammattitutkintoa ja molempia töitä olen tehnyt ja paljon kaikenlaista muuta väliaikaista, osa-aikaista. Kurssejakin mahtuu varmaan jo tusinan verran ansioluettelooni laitettavaksi.
Minulla on työllistymistäni ja koulutustakin haittaamassa ollut syntymästäni saakka vaikeaksi luokiteltava näkövamma. Se on aiheuttanut monen monta ongelmaa koulutusten, liikkumisen ja töidenkin suhteen. En ole silti antanut sen estää minua kokeilemasta ja elämästä mahdollisimman tavallista elämää. Sisukkuutta ja yritteliäisyyttä olen näiden ansiosta varmasti kasvattanut matkan varrella roimasti lisää.
2017 olen ollut näkövammaisten omassa erityisosaamiskeskuksessa Helsingissä kuntoutusjaksolla ja siellä on kartoitettu niin minun näkemiseni eri osa-alueita, kun työllisyys mahdollisuuksia. Sieltä sain työkyvyttömyyseläkkeen hakemista tukevan lausunnon. Tämä tuli kuitenkin kielteisenä Kelasta. Minulle ehdotettiin Kelasta toimintakykyni ja työkykyni fyysistä parempaa arviointia, koska minulla on jo iänkin tuomia pieniä fyysisiä oireita ilmennyt. Tältä jaksoilta sain työkykyäni parantavia ohjeita ja samalla minulle ehdotettiin TEAK kuntoutuksen mahdollisuudesta. Johon minä sitten tartuin, kun kerran itsellänikin on halua tehdä ja toimia rajoitteistani huolimatta. Se on ollut vaan kovin hankalaa, eikä ole johtanut mihinkään konkreettiseen toimintaan osaltani. Joka kerta on törmätty siihen, että minun tilanteeni todetaan olevan melko vaikea. TE- keskuksessa on yritetty monta kertaa miettiä erilaisia mahdollisuuksia pääsemättä kuitenkaan asiassa juurikaan eteenpäin. Kela myönsi minulle TEAK kuntoutuksen ja siitä lähti minun tieni kohti yrittäjyyttä, jota en todellakaan tiennyt, kun kuntoutuksen aloitin!
Aloitin TEAK kuntoutuksen avoimin mielin, joskin ajatuksissa oli, että mahtaakohan sieltä nyt mitään uutta sitten kuitenkaan löytyä. Asioita kun oli jo useampana vuotena aika paljon mietitty ja pohdittu monessa eri paikassa ja eri tahojen kanssa. Kuntoutuksessa minulle selvisi kyllä aika nopeasti, että en halua enkä oikeastaan tarvitsekaan työkokeilua itse sen työssä käymisen ja niihin liittyvien asioiden takia. Vaan minun pitäisi saada mahdolliseksi se, kuinka pystyn kulkemaan työssä, koska julkinen liikenne on asuinpaikkakunnallani melko vähäistä ja olematonta kesäaikaan, joka olikin jo sopivasti tulossa.
Ratkaisut, jotka kuntoutuksen alkutaipaleella tehtiin, olivat melko raskaitakin työstää, kun niitä oikein ihan tuntikaupalla mietti kovasti ja koitti löytää ratkaisua. Yrittäjyys oli minulla kyllä ollut matkassa jo vuosia yhtenä ajatuksena ja ehkäpä haaveenakin. Se vain oli kaatunut aina riittämättömään tietoon ja tukeen. Nyt se sitten vaan puserrettiin kasaan TEAK:ssa. Prosessi oli vaan kuljettava ehkä tämän vaikeamman kautta niin lopputulos oli selkeämpi.
Sain hyvin aikaa käyttää rauhassa tietojen hakuun ja hoitaa kaikkia liikeneviä asioita. Yhdessä Kelaan soitetut puhelut työhönvalmentajan kanssa olivat hyvä juttu. Oma luottamus Kelaan, kun on kärsinyt vuosien saatossa erinäisten epäonnisten asioiden tiimoilta. Tuki tässä kohtaa tuli todella tarpeeseen. Monien vaiheiden ja selvittelyjen jälkeen tuli se päivä, että minä tein kaupparekisteriin hakemuksen ja sain toiminimeni sinne rekisteröidyksi elokuun viimeisenä päivänä 2018. Vuosipäivää on siis hiljakkoin vietetty ja päivääkään en ole sitä katunut. Asiat lähtivät rullaamaan rauhallisesti, koska minulla oli kuntoutuksesta se turva tulolähteelle ja sain rauhassa hoitaa yrityksen asiat. Minun toinen ammattini on jo vuodelta 1996 suorittamani koulutetun hierojan tutkinto ja siitä tuli minun yritykseni päätoimiala. Yritysrekisteriin ilmoitin kuitenkin toisenkin ammattini työt eli puutarha-alan, koska olen puutarhuriksikin valmistunut aikuiskoulutuksen myötä ja niitäkin töitä tehnyt useampana vuotena. Kuitenkin hoitoala on ehkä ominta itselleni.
Olen saanut rauhassa käynnistää yritystäni ja miettiä erilaisia mahdollisuuksia laajentaa ja monipuolistaa yritykseni toimialaa. Olen ottanut mukaan hevoshieronnan, koska oma harrastus ja laajahko tuttavapiiri sitä kautta helpottaa asiakkaiden hankintaa ja olen saanut sitä kehittää rauhassa. Olen myös ottanut palveluihini erilaisia hemmotteluhoitoja esim. illanistujaisiin, polttariporukoille ja työhyvinvointiin. Suunnitelmissa on kehittää lisää tätä puolta ja mahdollisesti ohjattuja lyhyitä hyvinvointi juttujakin ottaa palveluihini mukaan.
Olen ollut työkokeilussa/työharjoittelussa omassa yrityksessäni. Se on mahdollistanut tämän kaiken rauhassa etenemisen, omien voimien ja fyysisten jaksamisien tarkkailun pidemmällä aikavälillä. On ollut hyvä juttu, että on ollut ihmisiä, kenelle kertoa niin iloiset kuin mieltäkin askarruttavat asiat. Työhönvalmentajien kanssa on mietitty asioita yhdessä ja voinut sanoa monia asioita ääneen jollekin, kun yksin on ensin niitä miettinyt ja harkinnut. Säännölliset tapaamiset on ollut odotettuja hetkiä kertoa kuulumiset tietäen, että he tulevat ihan oikeasti minua varten niitä kuulemaan. Saamani tuki on ollut sitä, mitä olen jatkuvasti toivonutkin saavani tähän elämänmittaiseen kasvuun ihmisenä ja työntekijänä.